Lounasetu tukee työtehoa

Kysely: 98 % työnantajista uskoo lounaan nostavan työntekijöidensä työtehoa – Työuran pidentäminen on koko työuran mittainen projekti.


Lounastauko on yksi tärkeimmistä työkykyä ylläpitävistä arkisista rutiineista. Työelämän osapuolet ovat asiasta lähes yksimielisiä. Nämä tulokset käyvät ilmi Taloustutkimuksen Edenred Finlandille syksyllä 2014 toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin työntekijöiden, työnantajien ja ravintoloiden mielipiteitä lounasedusta. Päivittäinen lounasruokailu on olennainen osa työhyvinvoinnin tukemista.

Peräti 98 prosenttia suomalaisista työnantajista uskoo, että lounastauko on tärkeä työtehon kannalta. Tärkein syy miksi työnantajat tarjoavat lounasedun työntekijöilleen, on hyvinvointi. Tutkimuksen mukaan 80 % työnantajista, työntekijöistä ja ravintoloista pitää olemassa olevaa lounasetujärjestelmää kustannustehokkaana ja hyvänä.

75 % vastaajista kertoo syövänsä lounaan aina (43 %) tai useimmiten (32 %).

Työurien pidentämisen näkökulmasta on olennaista tehdä arjen hyviä valintoja koko työuran ajan. Lounastauko tarjoaa tärkeän tauon työstä, mahdollistaa ravitsevan ruokailun hetken ja tukee työhyvinvoinnin lisäämisen kautta myös kansallista työurien pidentämisen tavoitetta, sanoo Edenred Finlandin toimitusjohtaja Markus Mustelin.
 

Lounasetu säännöllistää lounaan syömistä

Lounasetu, kuten lounasseteli tai -kortti, on kyselyyn osallistuneiden työnantajien mielestä kustannustehokkain tapa ylläpitää työntekijöiden työhyvinvointia.

Myös työntekijät pitävät lounasetua tärkeänä. 85 prosenttia niistä, joilla on lounasetu pitää sitä kustannustehokkaana tapana lisätä työhyvinvointia. Lähes yhtä moni (86 %) ajattelee, että lounastauko on tärkeä asia työilmapiirille ja yhteishengelle.

Kaksi kolmesta työntekijästä, joilla ei ole lounasetua, ottaisi edun käyttöön, jos työnantaja mahdollistaisi sen. Tutkimuksen mukaan lounasetu onkin halutuin henkilöstöetu.

Työurien pidentämiseen tuskin on yhtä viisasten kiveä. Työnantajien on kuitenkin tärkeää tarjota aktiivisesti keinoja ja tapoja, joilla työntekijä pystyy omaa työtehoaan tukemaan. Lounasetujärjestelmä kehitettiin aikoinaan, jotta työntekijät söisivät eväsleipien sijaan lämpimän aterian. Tutkimuksemme mukaan jopa 41 prosenttia ihmisistä jättäisi lounaan väliin ilman lounasetua, Mustelin kertoo.
 

Lounasetu lisää työpaikkoja ja tukee yrittäjyyttä 

Verohelpotuksin tuettu lounasetujärjestelmä on ollut Suomessa käytössä 70-luvulta asti. Lounasetujärjestelmällä on myös kansantaloudellista merkitystä; moni lounasravintola on riippuvainen lounasseteleiden käyttäjistä.

Lounasruokailu on merkittävä osa suomalaista ravintolaliiketoimintaa ja sen työllistävää vaikutusta. Jos lounasetujärjestelmä poistuisi, siitä nauttivien kuluttajien ravintolassa käynti laskisi tutkimuksen mukaan selvästi. Tällä olisi laskeva vaikutus suomalaisten ravintoloiden liikevaihtoon ja kykyyn työllistää alan ammattilaisia, pohtii Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja  Timo Lappi.

Enemmistö ravintoloitsijoista uskoo, että lounasetua saavat henkilöt käyvät ravintolassa useammin kuin ne joilla ei ole etua.

Kaksi kolmasosaa ravintoloitsijoista arvioi lounasseteleillä syövien olevan myös uskollisempia asiakkaita. Esimerkiksi toimistotyöläisten työnantajista 83 prosenttia uskoo työntekijöiden käyvän lounaalla ravintolassa useammin siksi, että heillä on lounasetu.

 




Taustatietoja tutkimukseen

Edenred Finland Oy toteutti Taloustutkimuksella kvantitatiivisen kyselytutkimuksen lounasruokailuun, -etuun ja sen erilaisiin toteutustapoihin liittyen sekä miten näihin asioihin suhtaudutaan eri vastaajaryhmissä. Kysely toteutettiin ajanjaksolla 29.9.–27.10.2014.

Valtakunnallisesti toteutettuun tutkimukseen vastasi yhteensä 1368 kuluttajaa (vastaajat yli 18-vuotiaita). Tutkimuksen tasapainottamiseksi kyselyn kuluttajavastaukset kiintiöitiin niin, että puolet vastaajista nauttii työnantajan tarjoamasta lounasedusta ja puolet eivät. Tutkimuksen muut vastaajaryhmät olivat 557 HR-eduista päättävää työnantajan edustajaa sekä 410 ruokaravintoloiden ravintolapäällikköä. Kaikki vastaajaryhmät vastasivat kyselyyn omissa ryhmissään. Tutkimuksen tasapainottamiseksi kyselyn kuluttajavastaukset kiintiöitiin niin, että puolet vastaajista nauttii työnantajan tarjoamasta lounasedusta ja puolet eivät.
 

Tärkeimpiä tutkimustuloksia vastaajaryhmittäin:


Työntekijät

  • 93 % työntekijöistä on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että lounastauko on tärkeä asia oman työtehokkuuden kannalta.
  • 85 % työntekijöistä on sitä mieltä, että lounasetu on kustannustehokas etu työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
  • 86 % työntekijöistä ajattelee, että lounastauko on tärkeä asia työilmapiirille ja yhteishengelle.
  • Lounasetu on halutuin henkilöstöetu, jota itsellä ei vielä ole (25 % vastaajista).
  • 65 % työntekijöistä ottaisi lounasedun käyttöönsä, jos työnantaja mahdollistaisi sen.
  • Kolme neljästä työntekijästä sanoo syövänsä useammin ravintolassa lounasedun takia.
  • 23 % työntekijöistä ei söisi lounaita ravintolassa enää ollenkaan, jos lounasetu ei olisi käytössä.

 

Työnantajan edustajat

  • 98 % työnantajista on täysin tai melko samaa mieltä, että lounastauko on tärkeä asia työtehokkuuden kannalta.
  • 95 % työnantajista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että työntekijä syö työpäivän aikana kunnollisen aterian.
  • 96 % työnantajista on sitä mieltä, että lounasetu lisää työntekijöiden hyvinvointia.
  • 83 % työnantajista on sitä mieltä, että lounasetu on kustannustehokas etu työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
  • 77 % työnantajista uskoo, että työntekijät käyvät useammin ravintolassa, koska heillä on lounasetu. 

 

Ravintoloitsijat

  • 84 % ravintoloitsijoista pitää lounasetua hyvänä järjestelmänä.
  • 68 % ravintoloista vastaanottaa lounasedun maksuvälineenä siksi, että asiakkaat toivovat sitä.
  • 63 % ravintoloitsijoista vastaanottaa lounasedun maksuvälineenä kasvattaakseen asiakkaiden määrää.
  • 61 % ravintoloitsijoista uskoo lounasedun lisäävän asiakasuskollisuutta.

 



Edenred on maailman johtavin prepaid-maksuvälineratkaisujen tarjoaja, joka kehittää palveluja työntekijöiden hyvinvoinnin ja organisaatioiden toiminnan tehostamiseksi. Edenred on henkilöstöetujen kansainvälinen, johtava toimija. Edenred on listattu Pariisin Euronext pörssiin ja yritys toimii 42 maassa noin 6.000 työntekijän voimin. Edenredillä on lähes 660.000 asiakasta sekä yksityiseltä, että julkiselta sektorilta, 1,4 miljoonaa kumppania ja 41 miljoonaa edunsaajaa. Vuonna 2014 liikkeelle laskettujen korttien ja seteleiden kokonaisarvo oli 17.7 miljardia euroa, josta 60 % on kehittyviltä markkinoilta. Suomessa Edenredin valikoimaan kuuluvat tuotteet Ticket Duo®, Ticket Lounas®, Ticket Mind&Body®, Ticket Transport®. Lounasseteli™, Virikeseteli® ja Delicard. Edenred on toiminut Suomessa vuodesta 2005. Suomessa Edenredin henkilöstöetukortit ja setelit käyvät yli 10 000 verkostoon kuuluvassa ruokapaikassa ja yli 5 200 liikunta- ja kulttuurikohteessa, mukaan lukien R-kioskit, joista voi ostaa tapahtumalippuja. www.edenred.fi.

 

Sähköposti

Edenred Finland Oy Elimäenkatu 15
00510 Helsinki

Ticket Lounas®/ Ticket Restaurant®, Edenred-kortti/Ticket Duo®, Ticket Virike®/Ticket Mind&Body® and Ticket Transport® cards are issued by PrePay Technologies Ltd, a member of Edenred Group, under license from Mastercard International Incorporated. The cards are valid only in Finland within the network of merchants accepting the cards. Card programmes are managed by Edenred Finland Oy. Mastercard is a registered trademark of Mastercard International Incorporated.

Käytämme sivustolla evästeitä palvellaksemme sinua paremmin. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoa.